Palvelut

Hoitavan Tilan palveluajatus sisältää kolmea helmeä, jotka kuvastavat ihmisen kehon, mielen ja ympäristön kokonaisuutta. Hoitavassa Tilassa sinut halutaan huomioida näiden helmien omana ainutlaatuisena yhdistelmänäsi. 

Helmet tasapainossa

Kehossa kolme helmeä voidaan nähdä päällekkäisinä, saumattomassa yhteistyössä toimivina osina. Ylin helmi kuvastaa päätä ja leuan aluetta, keskimmäinen palleaa ja alin lantionpohjaa. Yhdessä nämä kehon helmet liittyvät hengitykseen ja hermostoon, jotka taas liittyvät myös kipuun.

Kun helmet ovat päällekkäin kehon keskilinjassa, lihakset ja nivelet toimivat tasapainoisesti ja myös hengitys on vapaampaa. Jos joku helmi siirtyy paikaltaan mihin tahansa suuntaan – esimerkiksi pitkäaikaisen toispuoleisen työasennon vuoksi – aiheutuu siitä toisille lihaksille jatkuva jännitystila ja kireys, kun toiset lihakset puolestaan ovat jatkuvassa venytyksessä. Kummatkaan lihakset eivät saa työstään lepoa tai liikkeen tuomaa aineenvaihduntaa ja alkavat näin kipeytyä. Tasapainon muutos vaikuttaa aina koko kehossa, ei vain paikallisesti. Ja joskus oire tuntuukin jossain ihan muualla kuin varsinaisen syyn kohdalla.

Tämä helmien kokonaisuus on Hoitavan Tilan erikoisosaamista. Työkaluinani helmien tasapainottamisessa ovat fysioterapian ja kiinalaisen lääketieteen eri hoitomuodot, erityisesti akupunktio. Fysioterapiassa olen erikoistunut purentaelimistön (TMD) ja lantionpohjan toimintahäiriöihin (miehet/naiset) sekä psykofyysiseen hengitysterapiaan. Haluan auttaa sinua löytämään kehosi keskilinjan ja tasapainoisen hengityksen. Tarkemmin palveluista voit lukea sivulta Hinnasto.

Lue tästä lisää kehon eri helmien toiminnasta ja mahdollisista oireista.

Leuka

Purentalihasten, leukanivelten, hampaiston sekä niihin läheisesti liittyvien kudosten kiputiloja ja vaivoja kutsutaan yleisesti purentaelimistön toimintahäiriöksi, TMD (englanniksi Tempomandibular Disorders). TMD-vaivat voidaan luokitella lihasperäisiin, nivelperäisiin ja näiden yhdistelmiin. Vaivat ovat yleisiä, mutta hoidon ennuste on yleensä hyvä. Joskus asiakas on syytä ohjata hammaslääkärin tai lääkärin vastaanotolle lisäselvityksiin.

TMD:n tavallisimpia oireita ovat leukaniveläänet, leukanivelten tai puremalihasten kipu, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt. Muita oireita voivat olla mm. päänsärky, kipu kasvojen, korvan tai suun alueella, tunne kiristyksestä tai palasta kurkussa, ääniongelmat tai lihassäryt niskoissa ja hartioissa.

Fysioterapiassa hoidon päämääränä on kivunpoisto ja purentaelintoimintojen palauttaminen. Hoidossa voidaan hyödyntää mm. akupunktiota, liikeharjoituksia, manuaalista mobilisaatiota, lihaksia rentouttavaa pehmytkudoskäsittelyä ja venytystä, lämpö- ja kylmähoitoja sekä rentoutus- ja hengitysharjoituksia.

Vastaanotolla tutkitaan myös ryhti ja niskan toimintaa. Mikäli esim. pää työntyy eteenpäin muuttuu ohimoluun asento, leukaluu vetäytyy taakse ja samanaikaisesti puremalihakset kuormittuvat pyrkiessään palauttamaan leuan oikean asennon. Tässä eteen työntyneessä asennossa hampaiden pureminen yhteen saa aikaan ärsytystä leukanivelissä. 

Pallea ja hengitys

Pallea jakaa kehon rinta- ja vatsaonteloon ja on tärkein hengityslihaksemme. Sen kupolimainen rakenne kiinnittyy edestä alempien kylkiluiden kaareen ja takaa selkärangan etupuolelle hiukan navan tason yläpuolella sekä ylempänä hartiatasolla. Rakenteen ja sijainnin perusteella on selvää, että se vaikuttaa ryhtiimme ja asentoihimme.

Kun hengitämme sisään, pallea laskee alaspäin antaen keuhkoille tilaa täyttyä ja uloshengityksellä pallea nousee takaisin ylös. Tasapainoisessa hengityksessä pallean laskiessa myös lantionpohjan rentoutuu ja laskee hieman, uloshengitys alkaa lantionpohjan nousulla. Pallean ja lantionpohjan yhteistoiminta onkin hengityksen yksi tärkeistä toiminnoista, sitä kautta luodaan myös mm. alaselän tuki ponnistuksessa. Pallean liike hengityksessä on tärkeä lisäksi monille kehon toiminnoille, sillä pallean läpi kulkee isoja verisuonia vatsaan ja alaraajoihin, lymfa- eli imunestekiertoa sekä kiertäjähermo, vagus. Pumppaava liike hieroo sisäelimiä, vaikuttaa hengityskaasujen vaihtoon, verenkiertoon, imunestekiertoon ja immuunipuolustukseen sekä aineenvaihduntaan (esim. massan liikkuminen suolistossa).

Pallean toimintahäiriö voi vaikuttaa tunnetiloihin aiheuttamalla ahdistuksen ja masennuksen kaltaisia oireita, mutta myös tunnetilat, kuten suru, pelko, ahdistus ja viha voivat heikentää pallean normaalia toimintaa. Myös kehon luonnolliset liikemallit voivat muuttua pallean toimintahäiriön vuoksi. Heikon asennon hallinnan, lapaluun liikekontrollihäiriön, kroonisen alaselkä- ja niskakivun sekä leukaniveloireyhtymän on havaittu olevan yhteydessä pallean toimintahäiriöstä johtuviin virheellisiin hengitystapoihin.

Hengitys ja hermosto yhdistävät fyysisen ja henkisen puolemme. Autonominen hermosto vaikuttaa hengitystiheyteen, mutta voimme vaikuttaa hengitykseemme myös tahdonalaisesti hengityslihasten kautta. Hengityksen avulla voimme säädellä esimerkiksi ahdistuksen, stressin ja kivun voimakkuutta. Hengitys onkin yksi parhaista lääkkeettömistä kivunhallintakeinoista, se on myös ilmainen ja aina saatavilla.

Psykofyysisessä hengitysterapiassa tasapainoista hengitystä ja hyvää oloa lähdetään rakentamaan hyvin kevyillä harjoitteilla ja mielikuvilla. Oman hengityksen pakonomaista rytmittämistä hengitysharjoituksilla tai tietyntyyppistä hengitystapaa ei suositella. Terapia perustuu enemmän oman hengityksen ja sen muutosten havainnointiin.

Lantionpohja

Lantiopohjan lihaksiston tehtävinä on kannatella ja tukea sisäelimiä, mahdollistaa tarkoituksenmukaiset virtsaamisen ja ulostamisen toiminnot sekä sujuvat seksuaalitoiminnot. Lantion alue liittyy myös hengitykseen sekä keskivartalon, lonkan ja alaraajojen toimintaan. Lantiopohjan toiminta vaikuttaakin päivittäiseen toimintakykyymme ikään tai sukupuoleen katsomatta.

Lantion alueesta johtuva tai siihen vaikuttava oirekirjo voi olla hyvin moninaista ja valitettavasti joskus voimakkaastikin arkea haittaavaa. Tavallisin lantionpohjan toimintahäiriö on virtsan karkaaminen ja muita yleisiä oireita ovat virtsaamis- ja ulostamistoimintoihin liittyvät ongelmat, lantionpohjan laskeumat sekä kiputilat. Miehillä erityisesti eturauhasvaivat voivat altistaa lantionpohjan toimintahäiriöille.

Lantionpohjan fysioterapian tavoitteena on hoitaa erilaisia lantionpohjan lihaksiston toimintahäiriöitä ja ennaltaehkäistä niitä. Vastaanotolla selvitetään tavallisesti potilaan lantionpohjan lihasten ja lihaskalvojen tonusta, aktivoitumista, hallintaa ja rentoutumista suhteessa keskivartalon, suoliston, sukuelinten sekä virtsanerityksen häiriöihin tai kiputiloihin. Potilaan tilannetta tulee tarkastella laajasti, sillä oireiden taustalla voi olla esimerkiksi lantionpohjan kontrollin puute, ylijännittyneisyys vai epätasapainoinen hengitys. Osa potilaista tarvitseekin rentoutuksen taitoja, osa harjoittelua kontrollin löytymiseen tai lantionpohjan lihasten voiman kehittämiseen, osa apua rakon tunnistamiseen ja niin edelleen. Pelkkä lantionpohjan lihasten voimaharjoittelu ei siis ole kaikille sopiva ratkaisu.

Lantio ja lantionpohja osallistuvat myös ryhdin ja asennon hallintaan. Esim. hyvin toimiva lantio tukee selkää ja alaraajojen toimintaa, kun taas selkäsairaudet ja heikko keskivartalon tuki hankaloittavat lantionpohjan toimintaa. Lantion lihaksiston toimintahäiriöt vaikuttavatkin koko kehon olemukseen sekä toimintaan.